Hulevesien hallinta on riskienhallintaa

Kööpenhaminassa heinäkuun 2011 rankkasade aiheutti yli kuuden miljardin Tanskan kruunun vahingot, noin 800 miljoonaa euroa. Mittakaavan hahmottamiseksi summa on lähes sama kuin Suomen valtion vuoden 2026 määräraha varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön. Rankkasateen jälkeen Kööpenhamina ryhtyi kehittämään tulvariskien hallintaa koko kaupungin ja sen valuma-alueiden tasolla.

European Climate Adaptation Platform · The economics of managing heavy rains and stormwater in Copenhagen

Näkökulma

Hulevesien hallinta näyttää helposti ylimääräiseltä silloin, kun vettä ei ole liikaa.

Painanne vie tilaa. Kosteikko vie tilaa. Viheralueelle pitäisi jättää tilaa. Putkea pitäisi ehkä rakentaa suuremmaksi. Kaikki maksaa.

On helppo kysyä, tarvitaanko tätä kaikkea.

Sitten tulee sade, jota varten kaupunkia ei suunniteltu.

Vesi ei jää odottamaan seuraavaa budjettikautta. Se virtaa alamäkeen. Jos sille ei ole tehty paikkaa, se tekee paikkansa itse.

Se voi olla katu.

Autotalli.

Kellari.

Rakennuksen sisäänkäynti.

Siksi hulevesissä ei ole lopulta kyse vain putkista. Kyse on siitä, minne vesi saa mennä silloin, kun putket eivät enää riitä.

Tässä maisema-arkkitehtuuri tulee vastaan. Maanpinnan korkeudet, kasvillisuus, painanteet, kosteikot, puistot ja avoimet reitit voivat kaikki olla osa järjestelmää. Samalla paikalla voi tavallisena päivänä olla nurmikko tai puisto ja rankkasateella tilapäinen paikka vedelle.

Vesi ei myöskään tunne tontinrajoja. Yhden tontin ongelma voi syntyä kilometrien päässä yläpuolisella valuma-alueella.

Siksi hyvä hulevesisuunnittelu voi näyttää tavallisena päivänä tyhjältä tilalta.

Rankkasateella se näyttää erittäin halvalta.

Veden on joka tapauksessa mahduttava johonkin.

Hyvässä suunnittelussa paikka päätetään ennen kuin vesi päättää sen itse.